Viime yö oli railakas. Ensin vauva ei meinannut millään nukahtaa, aina kun silmät menivät kiinni ja muksun pylly kosketti petiä, räps! Silmät selällään ja maailman suurin hymy huulilla. Puoli kahdelta tuli kuitenkin nukkumatti. 20 minuuttia ihanaa unta ja väää. Jannu pelkäsi myrskyä huoneessaan ja heräsi puolen tunnin välein, joten otimme hänet muutaman uudelleennukutuksen jälkeen vaunuihin makuuhuoneeseen. Siinä poika sitten kitisi unissaan kiitollisuudesta loppuyön ja rääkäisi kunnolla aina, kun olin saamassa unen päästä kiinni.

Puoli kahdeksalta aamulla meni sähköt. Poju heräsi luonnollisesti juuri silloin ja aloin miettiä, millä hitolla lämmitän tuttipullon. Meidän pullot kun ovat niin paksua mallia, että pelkällä vesihauteella on turha haaveilla lämpimästä maidosta. Joten ei kun kännykän valossa etsimään sytkäriä.

Romanttisessa kynttilänvalossa harrastin kamikazekiipeilyä ja löysin fonduepannun, jonka alle sain viritettyä kasan tuikkuja. Vesi alkoi kiehua ja tuttipullo lämpeni iloisesti. Kun maito oli lämmintä, rämps! Sähköt palasivat talouteen.