Aika masentava hetki, kun kaikelta elämältänsä ehtii ämäsännän ääreen
turisemaan maailman suuria asioita ystävien kanssa ja tilanne on tämä.
0/18. No, suurin piirtein ainoa nettikaverini kävi juuri kylässä, joten
eipä sosiaalisiin ympyröihin tänään suuren suurta lovea tullut.
Alkuillasta kävimme pizzalla uroon kanssa ja kaverini, joka oli
pyytänyt minua pumppiin, soitti pyytääkseen meitä pizzalle. Olin
kiireeseen vedoten kieltäytynyt jumpasta (mikä oli ihan totta, tänään
on saanut porhaltaa ihan tarpeeksi) ja siellä istuin pizzaa syömässä,
kysymättä vakiopizzakaveriani mukaan. Hävetti, mutta kaipa sitä pitäisi
voida oman miehen kanssa seurustella ilman huonoa omaatuntoa.
Tänään meillä on tehty suuria asioita. The insinööri on kääntänyt
jääkaappipakastimen ovet toisinpäin, ettei pakastimen ovi enää putoaisi
vaimon varpaalle tuhoisin seurauksin kun tämä ottaa aamulla ankeaksi
evääksi pussillisen kiinamixiä. Nyt samainen yksilö naputtaa takan
reunasta laattoja irti, koska huomenna tulee muurari. Jee! Vihdoin
valkoinen rapattu takka, ei masentavaa 70-luvun ruskeaa tiiltä.
Vielä kaksi päivää työpaikkakriisiä, sitten on viikonloppu. (eikä
mitään tekemistä, kaupunki nöyränä sylissä) Yksi hysteerisen ihmisen
jokaeiosaasanoaei suurimmista nautinnoista on odottaa viikonloppua,
johon ei ole sovittuna mitään menoja. Kaikenlaisia asioita pitäisi
kyllä hoitaa, mutta saa sijaita kotona ja valita itse kellonajan,
jolloin ne hoitaa. Eikä tarvitse silittää yhtään riivatun
vaatekappaletta.
Muutakin kivaa on tiedossa: työpaikkalääkärin aika huomenna. Eikös
kuullostakin mukavalta? Saan vihdoin uusittua migreenilääkereseptini ja
mahdollisesti jonkinlaista apua niskahartiaongelmiini, jotka
kulminoituivat gynegologin kommenttiin: "et sä ihan vielä kuitenkaan
olis eläkeiässä". Siinä vaiheessa, kun gynegologi huomaa
niskahartiaongelman, kannattaa jo tehdä jotain. Jospa
pyörtyilykin vähenisi, kun verta pääsisi aivoihin ja kuka tietää,
vaikka suusta alkaisi tulla ihan järkevää tekstiä.
keskiviikko, 29. kesäkuu 2005
Kommentit