Imuri on laskeutunut pari päivää sitten ja nyt on ensivaikutelmat imetty.

Se on kaunis, punainen ja melko hiljainen. Kahdeksan tunnin latauksella se jaksaa painaa tunnin pitkin lattiaa. Liikeradoissa on jokin logiikka, mutta se ei ole ihan vielä auennut minulle. Joka tapauksessa se viilettää pitkin asuntoa, kiertää pöydät ja tuolit, pääsee kynnyksistä ja matoista kevyesti  yli ja pölysäiliöön tulee uskomattomat määrät koirankarvaa ja roskaa, joten mitä ilmeisimmin se toimii.

Itseä häiritsee lähinnä se, että se unohtaa tietyt paikat joka kerta, mutta toisaalta olikin jo etukäteen selvää, että kerran viikossa on otettava ihan oikea imuri kauniiseen käteen ja käytävä varsinkin hankalammat paikat kunnolla läpi.

Jokapäiväisessä elämässä se on kyllä varsin hupaisa kumppani ja on ihan kivaa kokata keittiössä, kun imuri tulee tökkäämään leikkisästi nilkkaan. Koira suhtautuu siihen lähinnä asenteella "ei kiinnosta".