Taas tuli todistettua, että sana "ei" ei kuulu sanavarastooni. Tai kuuluuhan se, jos joku kysyy, olisiko minulla mitään sitä vastaan, että tekisin sitä tai tätä.

Nyt huomaan järjestäväni neljän muun ihmisen aikatauluja yksiin, että saataisiin järjestettyä hallituksen kokous eräälle yhdistykselle, josta olen ilmoittanut olevani äitiyslomalla ainakin tämän vuoden loppuun asti. Siispä soittelen ja lähettelen viestejä pojan huutaessa sylissä ja vastailen kysymyksiin, olenko kysynyt siltä ja ehdottanut tätä tuolle. Nyt viimein sain lähetettyä tiivistetyt faktat sähköpostilla koko poppoolle ja sanonut, että tehkääpä päätös, mulle on ihan sama. Ja nyt kaduttaa, kun olin niin suora ja töykeä.

Mutta hei, minulla on 2,5 kuukauden ikäinen huollettava, en kaipaa siihen enää kolme-neljäkymppisiä sekaan.

Kaiken lisäksi pyryttää ja bänditreenit peruuntuivat viime hetkellä, joten anoppi vaihtoi työvuoroa, porhalsi tukka putkella koko päivän ehtiäkseen ajoissa ja ajoi 80 kilometriä vain kuullakseen, etten olisikaan tarvinnut lapsenvahtia.

Niin ja iltakymmeneltä joudun pakkaamaan jälkikasvun, putsaamaan jääkylmän auton ja hakemaan inssin töistä, koska hän oli lähtenyt kesärenkailla varustetulla autollamme, että minä saisin talvirenkaallisen piilin päästäkseni bänditreeneihin.