Kävin tänään siinä automarketissa, jossa en oikein tunne oloani kotoisaksi enkä samasta syystä ole hankkinut ketjun kauniin kiiltelevää kanta-asiakaskorttia. Suoritin pienet, mutta säälittävät ostokseni eksyen joka toisella käytävällä, kun nekin on pitänyt sijoittaa niin epäloogisesti. Kassalla myyjä ilmoitti "kolmetoistkuuskytviis" ja ojensin kaksikymppisen. Tiesin jo ennalta kysymyksen, mikä väistämättä oli edessä: "onksul bonuskorttia?". Vastasin: "ei." Nuori, mutta jo rautaisen asennekasvatuksen omaava myyjätär laittoi huulensa tiukasti yhteen ja imi ilmaa sisäänsä toruvan "pffffttt" -äänen saattelemana.

Olen tyhmä kuluttaja enkä ymmärrä ihania tarjouksia enkä leimojenkeruun tarjoamia rajattomia mahdollisuuksia vaurastua. Minä tahdon vain jääkalaa ja kaurahiutaleita.