niin pääsis uimaan.

Tänään koin jokakeväisen ristiriidan. Silkalla sisulla vietin iltapäivän töiden jälkeen verhot auki keittiössä, vaikka päätä jomotti, silmät vuotivat ja toinen poski alkoi tuoksahtaa palavalta lihalta. Nyt on kevät, perhana, ja siitä on nautittava. Koiran kanssa on suoritettu pitkä ja tuskastuttava lenkki ja lähes yhtä pitkä ja tuskastuttava pesu-kuivaussessio ja kuraisen lattian pesu ja imurointi.

Keväässä on joka vuosi jotain kuumeen nostattavaa. Viime keväänä se kuume oli pois pakoon kaikesta -kuumetta, nyt lähinnä kaikkitänneheti -tyyppistä maallisen mammonan kaipuuta. Auto pitäisi saada, ja vaatteita, ja lomalle päästä ja parturiin ja laihtua ja uudet vihreät kengät ja niihin sopiva kassi (mieluummin esprit) ja vaatehuone remontoida ja lasiterassi pihalle ja uusi nurmikko ja etupihalle kivetys ja tietokone pitäisi vaihtaa ja tallentava digiboksi olisi hirmu kiva.

Välillä kun kuuntelee omia ajatuksiaan, sitä alkaa miettiä ja lakkaa aika pian miettimästä, ettei tajua itsestään muutamia julmia totuuksia.