elimistö alkaa väkisinkin heittää pikku vinkkiä. Aamulla klo 7.03
kaurapuuroa ja työpaikan ulko-ovella kahdeksalta vatsa murahtaa
ensimmäisiä nälän merkkejä. Rasvaa! Monityydyttynyttä! Lisää! Heti!
Hiihtoloman kunniaksi työpaikkaruokala on sulkenut ovensa viikoksi. So
what, onhan toisilla joka päivä terveelliset
kurkkuvoileipäjogurttieväät töissä. No, meillä kahvikoppi on neljän
hengen vetoinen ja ruokailijoita viitisenkymmentä kerralla. Lisäksi
saamme ruokalipulla paikallisesta pizzeriasta ja kebaberiasta (hieno
lisä ravintolasanastoon) mitä haluttaa hintaan 4,80. Sehän tarkoittaa
muodikasta empiiristä tutkimusta siitä, miten ihmiselle käy, kun hän
elää viikon roskaruoalla. En suosittele, tiedossa on hajuhaittoja,
tuskaa ja uupumusta.
No. Hyvältähän se maistuu, maistui itse
asiassa taivaalliselta vielä maanantaina. Tänään rasvakasa meni melkein
huomaamatta alas ja totuus alkoi tulla ilmi iltapäivällä. Ensin
huimauskohtaus, sitten mahakivuista kaksinkerroin. Kun kahvi ei mennyt
alas, oli aika todella huolestua. Lisäksi työporukalla ollaan
ihmetelty, mikä kumma on, kun on niin vetämätön ja väsynyt olo koko
ajan. Mikäköhän?
Ensi viikolla syön salaattia ja kalaa.
(jos ei sitten lähdetä pizzalle)
torstai, 24. helmikuu 2005
Kommentit