lauantai, 9. toukokuu 2009

Sadevedellä pesty

Osuipa silmiini kylppärissä eräs mieheni kummallisista päähänpinttymistä, vaarimallin shampoo. Siinä pullossa lukee, ilmeisesti mainoksena, että "hiuksesi ovat kuin sadevedellä pestyt".

Siis mitäh? Onko kyseisen sloganin keksijä ikinä ollut ulkona sateessa? Jos olisin shampootehtailija ja tuotteessani olisi moinen sivuvaikutus, pyrkisin pitämään sen omana tietonani, en lähtisi pullojen kyljissä julistamaan.

 

 

lauantai, 7. helmikuu 2009

Ottaa vähän päähän.

Nyt ottaa päähän se, että:

 

  • herään ennen seitsemää joka päivä ja heräilen parin tunnin välein joka yö.
  • kierrän tätä samaa keittiötä rätin kanssa koko päivän ja silti se on aina rytökärpän pesä.
  • vaikka pyykkikone on päällä joka päivä koko päivän, osa pyykeistä lojuu lattialla, koska ei mahdu pyykkikoriin.
  • vietän "nuoruuteni" viimeiset hetket siivoamalla kusilätäköitä lattialta.
  • makuuhuone on miehen puolipitoisten pyyheliinojen säilytystilana.
  • koko ajan joku huutaa.
  • roskis on koko ajan täynnä.
  • kun pääsen lasten luota hetkeksi aikuisten pariin, nekin kitisevät kuin kaksivuotiaat.
  • kirjekuoressa on repäisynauhan kuva, mutta ei repäisynauhaa
  • juusto on loppu.
  • koskaan ei saa kuunnella musiikkia täysillä rauhassa.
  • olen liian kiltti ja siitä sakotetaan mukavasti työelämässä.
  • ja harrastuksissa.
  • tässä kämpässä on aina joko pimeää tai kivuliaan kirkas valaistus.
  • haluaisin ottaa hienoja valokuvia, mutta loppujen lopuksi kuvaan vain lapsia.
  • 8 kk ikäinen vauvani on ruskeampi kuin minä.

keskiviikko, 6. elokuu 2008

Bileet

Ikä ja elämäntilanteet muuttavat väistämättä ihmistä.

Kymmenen vuotta sitten, kun menit käymään kotipaikkakunnalla, oli kiire käydä läpi kaikki kaverit ja tehtiin tarkka kaavio, kenen kanssa mennään  bilettämään mikäkin viikonloppu. Illat venyivät pikkutunneille ja aamulla oli angst.

Nykyään tehdään tarkka kaavio, mihin aikaan voi lähteä, ettei kukaan itke/ole nälkäinen/oksenna/ole kainaloita myöden kakassa. Menomestat ovat muumimaailmaa ja ikeaa. Kosteita iltoja on entistä enemmän, tosin nyt ne tarkoittavat sitä, että kaikki vaatteet ovat vauvan oksennuksesta märkiä. Illat venyvät edelleen pikkutunneille. Aamulla on angst, koska se alkaa aina liian aikaisin.

Lapsiperheen elämä on siis kuin yhdet isot bileet, jotka eivät ikinä pääty.

torstai, 31. heinäkuu 2008

"Äiti itkee. Äiti iloinen nyt."

Vinkki: kaksivuotias ja vastasyntynyt eivät sovi yhteen. Jos et ole Superäiti. Ja vaikka olisitkin, mieti tarkkaan haluatko muuttaa asian.

Kaksivuotias on luonnonvoima. Tai oikeammin luonnoton voima. Mikään otus ei voi ehtiä saamaan ja toteuttamaa niin paljon uskomattoman huonoja ideoita niin lyhyessä ajassa kuin kaksivuotias silloin, kun äiti on kiinni vauvassa.

Meillä on viimeisen parin viikon aikana mm.
-äidin kännykkä mennyt uimaan maitokahviin
-wc-pytty täytetty muutamaan kertaan vessapaperilla
-wc-pytylle laitettu aurinkorasvaa
-wc-pytty harjattu hammasharjalla ja omat hampaat heti perään
-koiran ruokanappulat menneet uimaan koiran vesikuppiin monta kertaa päivässä
-auton jarrupalojen väliin laitettu pikkukiviä ja vanteisiin isoja kiviä
-silputtu paketillinen kinkkua olohuoneen karvalankamattoon
-joka ikinen aamu laitettu aamiainen uimaan mehulasiin.

Mutta voiko tälle olla vihainen:

1757483.jpg

tiistai, 5. helmikuu 2008

Väliaikaisesti töissä

Ohhoh, onpa kulunut aikaa viime postauksesta. Palasin töihin ja melko lailla samalla palasin odottavien äitien kastiin. Toukokuussa on siis kaksi vaippaikäistä perheessä.

Nyt ymmärrän täysin lausahduksen "äiti on vähän väsynyt". Kokopäivätyö, puolitoistavuotias ja muhkea vauvamaha ovat yhdistelmä, joiden yhdistämisessä on hiukan tekemistä.